keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Jatkokertomuksen toinen osa

Oppilaani Jari on ollut seurannan alla viime päivinä.

Seurasin kollegan pitämää tuntia luokan takaosasta ja tein kaikki samat havainnot hänen keskittymisestään kuin edestäkin. Muiden oppilaiden kontaktin haku normaalilla tunnila on hänelle viihdettä koulussa. Teemme eri ryhmätyömuotoja päivittäin, mutta se ei tyydytä hänen kontaktin hakuaan muilla tunneilla.

Hän luottaa kovasti siihen, että ottaa sitten itse asioista selvää kun tarvitsee. Viime viikolla hän kysyi ensimmäisen kerran koko kouluhistoriansa aikana neuvoa matematiikan tehtävien kanssa. Se oli merkittävä virstanpylväs hänen kannaltaan; ehkä minunkin tarvitsisi seurata tunnin alku ettei jää poikien nopeuslaskun kelkasta.. Oli oikein ilo kerrata asia ja havaita lampun syttyvän.

Olen pyrkinyt vaihteleviin työmuotoihin luokassani aina, päivittäin on erilaisia tunteja.  Tämänkaltaiset pedagogiset ratkaisut toivottavasti tukevat  sitä Jarin profiilia, jonka hän sai  aistitoppimistyylitestissä, ehkä se niin tekeekin. Mikä olisi tilanne jos jatkuvasti käyttäisi vaikka frontaaliopetusta?  Hänen kohdallaan tekemisen painottaminen on kuitenkin avainsana, ja siihen pitää jatkossa panostaa vielä enemmän.

Jos puhutaan puhtaasti oppistyyliin perustuvasta oppituntien suunnittelusta voidaan joutua temppukierteeseen. Jonain päivänä auditiivinen oppilas ei jaksakaan kuunnella, vaan haluasi toimia itsenäisesti. Seuraavana päivänä visuaalinen oppilas ei ole kiinostunut opettajan kuviin painottuvasta opetustuokiosta. jne. Kun tähän vielä lisätään se fakta, että oppijoita on paljon menee opettajna pää pyörälle: Enkö pystykään auttamaan oppilaitani  oppimaan? Mitä keksisin seuraavaksi?

Kun tässä valossa pohtii sitä, mitkä kaikki mahdolliset asiat vaikuttavat oppimiseen niin opettajan kuin oppilaan toimissa, voi huokaisten todeta, että oppistyyli, jos sellaista ihmisellä on, ei olekaan se opetuksen suunnittelun kärkipään juttu.

Se miten opettaja opetuksensa järjestää pitää perustua puhtaasi pedagogisiin ja didaktisiin ratkaisuihin jostavia ja monipuolisia menetelmiä hyväksi käyttäen, hyvään ryhmähenkeen panostaen ja oppilaitaan kunnioittaen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti